tiistai 1. toukokuuta 2012

Rick Riordan: Liekehtivä valtaistuin

 Kyllä Carter, se vesidemonihomma oli varmaan hirveä. Mutta minulta ei heru sinulle myötätuntoa, koska 1) lähdit sinne ominpäin ja 2) koska sillä aikaa kun olit pelastamassa Ziaa, minä jouduin tekemisiin kamelien kanssa. 
  Kamelit ovat inhottavia.(Liekehtivä valtaistuin s.253)

Liekehtivä valtaistuin on toinen osa Kanen aikakirjat sarjassa. Carter ja Sadie Kane ovat sisaruksia ja kaiken lisäksi faaraoiden sukua. Nyt kaaoksen valtias Apep-käärme on vapautumassa vankilastaan. Sadien ja Carterin pitää herättää auringon jumala Ra pelastaakseen maailman kaaokselta. Sitä varten heidän täytyy etsiä ja yhdistää Ran kirjan kolme osaa. Ja jos se onnistuu edessä on vielä vaarallinen matka Duatiin etsimään Rata. Eikä aikaa ole kuin viisi päivää!

Kanen aikakirjat-sarja käsittelee egyptin jumalia samalla tavalla kuin Percy Jackson kirjoissa käsitellään kreikkalaisia jumalia. Nyt vain jumalat eivät ole vanhempia, vaan jumalat voivat asettua ihmisten kehoihin, joka luo yhteyden päähenkilöiden ja jumalien välille alunperin. Sadie ja Carter uskovat, että heidän pitää tehdä yhteistyötä jumalien kanssa, mutta suurin osa muista Elämän talon taikureista eli faaraoiden sukulaisista on sitä mieltä, ettei jumalien kanssa kannata olla missään tekemisissä. Siis Elämän talon taikurit aiheuttavat  myös ongelmia Sadielle ja Carterille. Sitä vastoin Sadie ja Carter ovat alkaneet opettaa omaa näkemystään joillekin nuorille setänsä Amosin kanssa.

Tykkään tavasta, jolla Riordan kirjoittaa. Hänen kirjoissaan on huumoria niin paljon, että koko ajan hymyilyttää. Näissä Kanen aikakirja kirjoissa Sadie ja Carter muka kertovat tarinaa kasetille, jonka kirjailija on muka löytänyt ja kirjoittanut kirjaksi. Tämä tulee hyvin esille aina kertojavuoron vaihtuessa niin kuin esimerkiksi tuossa lainauksessa, jonka kirjoitin alkuun. Välillä kesken tekstiäkin kertoja kommentoi toiselle jotain, jolloin tulee todella sellainen fiilis, että tämä on tosiaan on kerrottu jollekin kasetille.

Kirjassa oli pari uutta hahmoa ja varsinkin kääpiö jumala Bessistä pidin valtavasti. Toivon, että hänestä kuullaan vielä seuraavassakin kirjassa. Myös Sadien uusi ihastus Walt kiinnosti lähinnä siksi, että heti alussa kävi selväksi, että hänellä on jokin salaisuus. Kirjan alun luki siis nopeasti, että saisi tietää mikä se salaisuus on. Muutenkin Sadien rakkauselämä kiinnosti. Carterin ja Zian suhde taas ei pahemmin saanut tulta alleen. Ainoa ärsyttävä asia kirjassa oli loppu puolella oleva kohtaus, joka oli häiritsevän samankaltainen kuin shakkipeli jättiläisnappuloilla Harry Potter ja viisasten kivi -kirjassa.

Liekehtivä valtaistuin oli taas yhtä vauhdikas niin kuin Riordanin kirjat yleensä ovatkin. Lähinnä tuntuu, että kirjassa syöksytään tapahtumasta toiseen ja hengähdystaukoja ei pahemmin ole. Uskon, että tämä kirja siksi kiehtoo varsinkin nuorempia lukijoita. Mutta on tämä mukavan kevyttä lukemista myös vähän vanhemmille.
Arvosana: 5/5

Kanen Aikakirjat:
1.Punainen pyramidi (2011)
2.Liekehtivä valtaistuin (2012)
3.The Serpent's Shadow (ilmestynyt juuri englanniksi)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti